maanantai 10.7.
Saatiin perinteinen nopeustehtävä eli nyt piti lennellä enempi reittiviivaa pitkin ja tähdätä tarkasti käännepisteille.
Hetki kun maltettiin odottaa lännestä lähestyneen sään saapuminen niin sittempä keli olikin heti hinausten aikaan jo ihan kelvollista. Iltaa kohti oli luvattu idän puolelle lauttautumista, mikä sittemmin haittaisikin ihan loppumatkasta, tosin selektiivisesti, ketä haittasi ja ketä ei.
Luoteesta lähestyvä keli häämötti horisontissa. Tyhjänhöpöttämiseen jäi aikaa. Hieno laji 😉
Lauttautumisuhka mielessä lähtölinjan ylitys heti kun hyvälle tuntui sen enempi strategiaa yhtään pidemmälle ajattelematta. Menox vaan sano Jerry Lewis.
Eka käännepiste oli itselle haastava, kun ei ollut missään kikottimessa etäisyyttä käännepisteelle, koska en moista tietoa ennen h-hetkeä osannut kaivata enkä tajunnut, mikä se piste siellä maastossa oli. Eli missä vaiheessa mennään kääntämään, tähdätään sinne pisteelle eikä enää haahuilla missä ja minne sattuu. Jonon poikanen olisi mennyt jonkun verran pisteen ohi mutta onneksi siinä sitä samaa reitin valintaa pohti vähän muitakin kääntämään menijöitä niin niistä oli apua. Siis muiden perässä.
Ekan käännepisteen jälkeen rallattelin tässä samaisessa sutjakkaasti liikkuvassa porukassa tai lähinnä sen perässä toista käännepistettä kohti. Lopulta ihan samoissa muun sakin kanssa kääntämään. Hitto, en pudonnut porukasta! Keli oli nastaa. Helppoa. Tämmöstäkö tää olikin?!
Ja samalla lailla rallatellen kakkoon ja kohti kolmatta (viimeistä) käännepistettä Launoista. Aika selkeää hyvää pilvikeliä liidetään ja pyöritään ja sama uudelleen… ja sama uudelleen… Jollain ihme konstilla onnistuin pysymään siinä näköetäisyydellä LS7:ja ja PIK-20:sta kun onnistuin vissiin nostojen valikoinnista vähän paremmin siellä takasektorista. Ennen viimeistä KP:ta jopa päädyin taas ihan Kossun (Antti Koskiniemi, PIK-20) ja Kimin (Kim Toppari, LS-7) sakkiin. Juuso Sipilä lenteli LS-7:lla mun kanssa enempi samoissa mutta häipyi hetken päästä enemmän itäiselle reitille.
Keli alkoi ennen Räyskälää lauttautua ja taisi siinä tulla joku pisarakin. Porukalla haahuiltiin ohi käännepisteestä menevän ehkä jo kuolevan jonon tapaisen alla Räyskälästä kaakkoon. Jostain olisi pitänyt saada 100 – 200 metriä lisää korkua mutta kun ei nosta niin ei.
Juusoa ei näkynyt enää tässä ihmettelyporukassa. Juuso oli tehnyt oman ratkaisun enemmän reitistä vasemmalle. Juuso käänsi Launoisen meistä ensimmäisenä, oli mennyt ”perinteisesti ylikautta” (kukaan ei tiedä mitä se tarkoittaa) mutta jäi vähän nahnikkaan käännepisteen jälkeen liideltyään sinne ”meidän kuolevaan jonon” alle - hieno oma ratkaisu joka tapauksessa.
Kuolevan jonon alta hirvitti lähteä kääntämään viimeistä kun ei ollut selkeää plääniä mitä sen jälkeen. Lauttaa, tummaa ja harmaata vaan taivas täynnä. Suoraan ei menisi pisteeltä maaliin asti. Takasin lahoavan jonon alle vai mitä? No, kääntämään oli lähdettävä ja sen jälkeen tuumailua. Kimi meni vähän edeltä ensin, palasi jonon alle ja hippuisten kantavien kautta maaliin asti suoraan.
Kun itse käänsin, näin että pari pikkuhöttöstä syntyi lauttojen alle aikalailla reitin eli Räyskälän suuntaan joten sinne oli yritettävä. Ja ihan pientä noston tynkää/henkeä siitä löytyi. Kossukin ensin suunnistettuaan hetken takaisin synkän jonon alle muutti suuntaa ja ilmestyi samoihin bileisiin. Suoraan ei olisi Libelle mennyt perille maaliin (”jyrkkä ehkä”). Satakunta metriä siinä onneksi sai höttösten alla lisää vähän hapuillen ja paikkaa Räyskälän suuntaan vaihtaen. Alle metriä nosti. Ja juuri ja juuri siitä uskalsi hiipiä himaan. Kaartjärvi näytti entistäkin isommalta! Jännää oli, kun oli niin nirkonen mutta meni se.
Oletin lähtiessäni siitä viimeisestä nostosta kohti Räyskälää, että kohta Kossukin pääsee siitä vähän ylemmäs ja tulee perässä mutta ei. Minut pelastanut hönkä ei snadisti alempana lopulta vetänytkään vaan Kossu päätyi peltoon 7km ennen maalia.
EI taidolla, vaan tuurilla.
Oman lennon käppyrä. Haahuilun Räyskälän itäpuolella huomaa hyvin.
Taivas kuppilan terassilta lännen suuntaan. Selän takana idässä lauttautuminen oli vielä tömäkämpää.
Oli ihan OK päivä. Jotain juttuja tuli mieleen mitä vois virittää sinne XC-soariin näkymään kuten etäisyys seuraavalle KP:lle ja sain kuin sainkin semmosen sinne viritettyä. Ja kun kerran näpräilin niin etäisyys ja liukupolku maaliin, etäisyys kotiin. Kun kisat aikanaan loppuisi, alkaisi värkit varmaan olla jo kisatikissä!
Sakke murskavoitti päivän. Hän lähti liki tunnin myöhemmin eikä ennustettu ja toteutunutkin lauttautuminen idän puolella Sakkea liikoja haitannut. Itsekin kyllä matkalla mietin, että olisiko pitänyt lähteä myöhemmin mutta hyvä näin. Jälkiviisaiden laji. Saunalla lennetään päivä uusiksi ja oikein urakalla. Mutta eihän tänne ole kilpailemaan tultu vaan lentämään. Ja saunomaan. Ja grillaamaan.
Päiväsijoitus kolmas, täähän alkaa sujua.
Pizza-maanantai!
tehtävä: https://www.soaringspot.com/en_gb/jannen-kisat-2023/tasks/pik-20/task-2-on-2023-07-10
tulokset: https://www.soaringspot.com/en_gb/jannen-kisat-2023/results/pik-20/task-2-on-2023-07-10/daily
oma lento OLC:ssa: https://www.onlinecontest.org/olc-3.0/gliding/flightinfo.html?dsId=9556480#map=
Ja seuraavalle sivulle, seuraavaan huikeaan kisapäivään tästä!